Pikalinkit otsikoihin:

- Elämää karun luonnon ehdoilla

- Bengtskär sotien melskeissä

- Yllätyshyökkäys heinäkuussa 1941

- Tyhjäksi jäänyt majakka rappeutui

- Majakka elpyy entiselleen

- 1995 Bengtskär avautuu eläväksi kulttuurinähtävyydeksi

- 2006 Bengtskär täyttää 100 vuotta

Napsauta kuvia niiden suurentamiseksi

Bengtskärin tunnistus- majakka (rak. 1800- luvulla) Kuva 30.1.1906

Rakennustyömaan kivityöläiset 21.6.1906.

Majakan perusta 18.6.1906

Majakka 11.8.1906

Majakka 15.9.1906

Majakka 21.10.1906

Majakka valmistui ja valo sytytettiin  19.12.1906

Rudolf Björkell lapsuuden kotinsa edustalla.

Taistelun jälkiä pohjois- puolella kesällä 1941

Taistelun jälkiä etelä- puolella kesällä 1941

Luutnantti Eriksson tähystämässä tornissa taistelun jälkeen.

Majakan uudelleen avajaiset 1995

Bengtskärin majakka on saaristomeren uhkein ja vaikuttavin nähtävyys, jonka jyhkeät kiviseinät ovat nähneet monet historiamme vaiheikkaat tapahtumat. Yhdeksän vuosikymmenen ajan majakka on ohjannut tuhansia merenkävijöitä turvallisille väylille.

Aina ei Hiittisten saaristo ole ollut yhtä turvallinen. Ennen 1900-lukua Bengtskäriä ympäröivä karikkoinen merialue koitui monen laivan kohtaloksi. Lopullisen sysäyksen majakan rakentamiseen antoi höyrylaiva Helsingforsin haaksirikko 1905, jonka jälkeen Keisarillinen senaatti myönsi varat arkkitehti Florentin Granholmin piirtämän, Itämeren ylväimmän kivimajakan rakentamiseen.

Vuonna 1906 Bengtskärin majakan rakennustöissä ahersi 120 työntekijää. Bengtskärissä graniitti todettiin niin hyväksi, että kiviaines päätettiin louhia omalta luodolta. Östergårdin tiilitehdas Hangossa toimitti Bengtskäriin 448.000 tiiltä. Ensimmäiseksi muurattiin majakan asuinosa, jonka tiiliseinät päällystettiin luodolta louhituilla mukurakivillä. Elokuussa 1906 saarella järjestettiin juhlalliset harjannostajaiset. Kiviseinään muurattiin majakan piirustukset, perustamisasiakirja ja sen ajan kolikkorahoja. Sen jälkeen rakennettin pyöreä torni, jonka huipulle johtaa 252 betoniaskelmaa.

Majakan valo sytytettiin ensi kertaa 19.12.1906. Pariisista tilatun, petroolilla toimivan valolaitteiston valotunnuksena oli kolme välkkyä joka 20 sekunti ja kantomatka peräti 20 meripeninkulmaa.

Talvella 1907 ullakolle asennettiin vielä seitsenmetrinen sumusireeni, jonka sumutörähdykset kuuluivat aina 15 meripeninkulman päähän.

Asuinkerroksiin majoittuivat kolme majakanvartijaa, sumusireeninhoitaja ja majakkamestari perheineen, yhteensä 15 henkilöä. 1920- ja 30-luvuilla väkiluku kasvoi, enimmillään majakan asukasmäärä oli 32 henkilöä.

ELÄMÄÄ KARUN LUONNON EHDOILLA

Bengtskärin asukkaiden elämä oli täysin luonnonvoimien säätelemä. Tyynellä säällä päästiin kalastamaan, linnustamaan, hylkeenpyyntiin tai maidonhakuun lähimpään kylään. Silloin myös luotsihallituksen tarkastuslaiva tai jokin jäänmurtajista pääsi tuomaan muonaa, vettä tai polttoainetta.

Myrskyn myllertäessä koko majakka tuntui vavahtelevan monimetristen hyökyjen vyöryessä yli luodon. Silloin oli viisainta pysytellä majakan vankkojen seinien suojassa.

BENGTSKÄR SOTIEN MELSKEISSÄ

Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 1914 majakan työntekijät perheineen evakuoitiin. Saksalaiset risteilijät Magdeburg ja Augsburg ampuivat majakkaan kolmisenkymmentä kranaattia vaurioittamatta pahemmin rakenteita.

Henkilökunta palasi majakalle jo seuraavana kesänä, mutta majakan valoa ei sytytetty ennen vuotta 1919. Bengtskäriä ympäröivät vesialueet oli miinoitettu, eivätkä viranomaiset halunneet aloittaa korjaustöitä ennen kuin miinoitukset oli tehty vaarattomiksi.

Sotien välinen kausi oli tyyntä aikaa Bengtskärin historiassa. Perheet kasvoivat, ja saari sai opettajattaren opettamaan suurta lapsikatrasta.

YLLÄTYSHYÖKKÄYS HEINÄKUUSSA 1941

Majakan historian tuhoisin tapahtuma oli Bengtskärin taistelu, joka käytiin jatkosodan alussa 26.7.1941. Bengtskär sijaitsi lähellä Neuvostoliiton haltuun luovutettua Hankoniemeä ja oli suomalaisille tärkeä tähystys- ja tulenjohtopaikka. Perheet oli evakuoitu ja vartijat ja sotilaat määrätty vastaamaan Bengtskärin turvallisuudesta. Heinäkuussa 1941 Bengtskärin vahvuus oli 41 miestä.

Sumuisena heinäkuun yönä, tunti puolenyön jälkeen, kaksi venäläistä vartiomoottorivenettä rantautui huomaamatta saaren eteläkärkeen. Yliluutnantti Kurilovin johtaman vajaan sadan miehen maihinnousuosaston päämääränä oli räjäyttää majakka, jotta se ei häiritsisi venäläisten sotatoimia.

Yllätys ja ylivoima pakottivat suomalaiset vetäytymään majakan ylimpään asuinkerrokseen. Vihollinen pääsi tunkeutumaan majakan pohjakerrokseen, ja taistelu jatkui kiivaana majakan sisällä. Taistelua johti nuori luutnantti Fred Luther, joka haavoittui kahdesti taistelun aikana.

Örön ja Granholmin patterit tulittivat vihollisveneitä ja kallionkoloihin piiloutuneita vihollisia yli kymmenen kilometrin etäisyydeltä.

Aamuyön tunteina suomalaiset tykkiveneet saapuivat apuun, ja iskuosasto pääsi saarelle. Myös ilmavoimat tukivat taistelua kolmella Fokker-koneella. Bengtskärin taisteluun osallistui maalla, merellä ja ilmassa yhteensä yli 1000 suomalaista ja venäläistä.

Kiivas ja verinen vuorokausi päättyi illansuussa suomalaisten voittoon. Venäläiset lentokoneet jatkoivat pommitusta vielä seuraavana päivänä, jolloin asuinosan katon ja välikattojen läpi pudonnut pommi surmasi seitsemän ihmistä.

Hellittämättömässä taistelussa kaatui 31 suomalaista ja 60-100 venäläistä. Haavoittuneita suomalaisia oli 45. Vangiksi otettiin 28 venäläistä, joista suurin osa vaikeasti haavoittuneita.

Majakan korjaaminen entiselleen vei monta vuotta. Vasta vuonna 1950 majakka voitiin vihkiä uudelleen alkuperäiseen tehtäväänsä.

Sodan jälkeen majakanvartijat muuttivat takaisin Bengtskäriin, nyt ilman perheitään. Miehitys koostui neljästä majakanvartijasta, jotka palvelivat kahdessa vuorossa kaksi viikoa kerrallaan. Huonolla säällä saattoi kuukausikin vierähtää vahdinvaihtoa odotellessa.

TYHJÄKSI JÄÄNYT MAJAKKA RAPPEUTUI

Vuonna 1968 majakka automatisoitiin ja majakanvartijoiden virat lakkautettiin. Vuonna 1983 tornin huipulle asennettiin tuuligeneraattori ja majakan valo muutettiin sähkökäyttöiseksi.

Majakan jäätyä autioksi ja kylmilleen rakennukseen alkoi muodostua kosteusvaurioita. Kesäisin kiusana olivat lisäksi ilkivallantekijät.

Pysäyttäkseen rappeutumisen ja vahingonteon merenkulkuhallitus päätti vuonna 1985 antaa majakan vuokralle sillä ehdolla että vuokralainen sitoutuu korjaamaan asuinrakennuksen ja järjestämään ympärivuotisen lämmityksen. Vuokralaiseksi valittu Pro Bengtskär yhdistys ei kuitenkaan onnistunut tehtävässään ja majakka vuokrattiin vuonna 1992 Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle.

MAJAKKA ELPYY ENTISELLEEN

Täydennyskoulutuskeskuksen osana toimiva saariston kehittämiskeskuksen tehtävänä on edistäää saariston elinkeinoelämää ja elinolosuhteita. Merellinen kulttuurimatkailu lisää saaristolaisten toimeentulomahdollisuuksia ja tarjoaa samalla kävijöille tietoa saariston ainutlaatuisesta historiasta ja kulttuurista.

Bengtskärin siirryttyä Turun yliopiston hallintaan majakalle laadittiin kattava korjaus- ja käyttösuunnitelma. Majakan kunnostustyöt aloitettiin viipymättä yhteistyössä Saaristomeren merenkulkupiirin, Turun työvoimapiirin, Karjaan kurssikeskuksen ja Turun rakennuspiirin kanssa. Myös yksityiset yritykset ovat antaneet tukensa tämän kansallisen muistomerkin pelastamiseksi.

Korjaustyöt saatiin päätökseen 1995, jolloin majakka vihittiin uuteen tehtäväänsä, monipuoliseen matkailu-, kokous- ja tutkimuskäyttöön.

1995 BENGTSKÄR AVAUTUU ELÄVÄKSI KULTTUURINÄHTÄVYYDEKSI

Kesällä 1995 majakka avattiin yleisölle ja matkailijoille. Siitä tuli merkittävä nähtävyys ja kiinnostava matkailukohde.

Merelliset näyttelyt kertovat mm. majakoista, sotahistoriasta ja saariston luonnosta. Pohjakerroksessa on  Suomen ensimmäinen majakkamuseo sekä pysyvä Bengtskär 1941-näyttely, joka kertoo kuvin ja dokumentein Bengtskärin taistelun kohtalokkaista tunneista.

Ensimmäisessä asuinkerroksessa on kahvila, kappeli, majakkaposti sekä entisöity majakanvartijan asunto.

Toisessa asuinkerroksessa on kokous- ja majoitustilat. Kunnostettu majakka tarjoaa näin mahdollisuuden kokousten ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Vuoden 2000 syksyllä majakka siirtyi  Turun Yliopistosäätiön omistukseen. 

Tornin huipun valohuoneeseen kipuaville avautuu huikea merinäköala.

2006 BENGTSKÄR TÄYTTÄÄ 100 VUOTTA

Alla oleva lehdistötiedote julkaistiin 17.6.2004:

"Bengtskärin majakka täyttää vuonna 2006 sata vuotta. Majakan juhlavuoden kunniaksi järjestetään suuri juhla 14.6.2006. Saman vuoden keväällä järjestetään Turussa kansainvälinen majakkaseminaari, ja juhlavuoden kunniaksi järjestetään myös Bengtskär-näyttelyitä Forum Marinumissa.

Jotta majakka juhlapäivänä olisi mahdollisimman hienossa kunnossa, on tarkoitus tehdä peruskorjaus, jonka tärkein osa on majakan tornin betonisaumojen uusiminen. Tornissa on yhteensä 3500 metriä uusittavaa saumaa. Saumojen uusimisen on laskettu maksavan noin 200 000 euroa, ja tämän mahdollistamiseksi Turun Yliopistosäätiö käynnistää keräyksen. Keräysprojektin asiamiehiksi on nimitetty matkailutoimintaa majakalla harjoittavat Paula ja Per Wilson. Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimii Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio, ja jäseninä Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto, Heimo Välimäki Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta sekä asiamiehet Paula ja Per Wilson. Keräys suunnataan yrityksille ja yksityishenkilöille, ja myös valtion ja EU:n rahoitusta haetaan hankketta varten. Yrityksillä ja yksityisillä on mahdollisuus osallistua keräykseen ostamalla Bengtskärin 100-vuotistuotteita, joiden tuotto menee lyhentämättömänä korjausrahastoon. Nämä tuotteet ovat pienoismajakka, kehystetty taulu sekä upea kolmiulotteinen valaistu taideteos.

Bengtskär on paitsi merkittävä kansallinen monumentti ja sankarimajakka, myös tärkeä osa ulkosaariston ja koko Turunmaan matkailuelinkeinoa. On hyvin tärkeää että majakka kunnostetaan, jotta se pysyy pystyssä vielä toiset sata vuotta. Bengtskärin vertaista majakkaa ei muualla Pohjoismaissa ole, joten sen säilyminen on Suomelle kunnia-asia."

Juhlavuoden tapahtumat

Turun yliopiston hallintorakennuksessa esiteltiin Bengtskärin historiaa, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoimaa majakan elvytysoperaatiota sekä elämää majakalla tänään. Vitriininäyttely avattiin 3.4.2006 kello 10.

Turun yliopisto ja Oy Bengtskär Ab järjestivät yhteistyössä Forum Marinumin kanssa Bengtskär –aiheisen seminaarin 2.6.2006. Tilaisuus oli avoin yleisölle. Samana päivänä avattiin Suomen Joutsenen tiloihin sijoittuva Bengtskär 100 vuotta –näyttely, joka oli avoinna koko kesän. Näyttely sisältää mielenkiintoista esineitä sekä  teksti- ja kuva-aineistoa. Näyttelyyn toteutukseen on saatu tukea Svenska Kulturfondenilta. Pieni osa näyttelystä on edelleen esillä Wilson Marin Ky:n toimistorakennuksessa Rosalassa.

100-vuotisjuhlatoimikunnan toimesta käynnistettiin laaja varainhankinta, joka suunnattiin yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Keräyksellä saadut varat käytettiin juhlavuoden aikana toteutettuun tornin pyöreän osan kunnostukseen. Luonnonkivien välisten saumojen uusiminen aloitettiin heti keväällä ja se valmistui heinäkuussa. Tornin ympärille pystytettiin kiinteät telineet. Hanke maksoi runsaat 200 000 €. Vajaa puolet saatiin Opetusministeriön kautta veikkausvoittovaroista ja yli puolet oli määrä kerätä yhteisöiltä ja yrityksiltä raha-avustuksina sekä majakalla myynnissä olevien keräystuotteiden myyntituloista.

Pääjuhlaa vietettiin majakalla 14.6.2006. Majakkaan on ollut mahdollista tutustua Turun näyttelyiden lisäksi paikan päällä Bengtskärissä koko kesän. Juhlapäivänä majakka oli aluksi suljettu kutsuvierastilaisuuden takia, mutta avoinna yleisölle jälleen klo 15.00 alkaen. Kaikille päivän vieraille tarjottiin juhlan kunniaksi kakkukahvit.

Bengtskärin elinvoimaisena pitämisen perusedellytys on sen jatkuva käyttö. Vaativissa luonnonolosuhteissa sijaitsevan majakan säilyttäminen kunnossa tarvitsee jatkuvasti varoja. Turun Yliopistosäätiössä on Bengtskär –rahasto, jota voi kartuttaa rahalahjoituksin. Juhlavuoden varainhankinta jatkuu ja rahaston kartuttamisella pyritään turvaamaan lähivuosien korjaustarpeita.