Ihastu majakkasaareen

Merimatka avomerelle on itsessään elämys. Horisontissa näkyy aluksi vain merta ja pieneltä näyttävä majakka. Majakan ääriviivojen seuraamisen voi aloittaa jo kaukaa, ja sitä mukaa kun matka edistyy, torni näyttää yhä suuremmalta. Kun laiva vihdoin kiinnittyy laituriin, ei voi muuta kuin hämmästellä rakennuksen mahtavuutta ja tornin korkeutta.

Päivävieraat voivat ihastella etelään avautuvaa katkeamatonta horisonttia, jonka takana 80 kilometrin päässä on Viron Hiidenmaa. Yöksi jäävät vieraat voivat seurata etelässä näkyvien ruotsinlaivojen valoja ja idässä syttyviä Hangon kaupungin valoja. Loppukesällä, kun illat pimenevät, voi pilvettöminä öinä ihastella mahtavaa tähtitaivasta ja linnunrataa.

Majakkarakennus

Pohjoismaiden korkein ja Itämeren mahtavin majakka tekee vaikutuksen jokaiseen vierailijaan. Torni kohoaa 52 metrin korkeuteen ja graniitilla vuorattu kolmikerroksinen asuinsiipi yllättää jykevyydellään. Kun astuu pääovesta sisään kohtaa ensimmäisenä massiiviset kierreportaat, jotka johtavat tornin valohuoneeseen. Kierreportaikossa on 252 askelmaa, ja niiden jälkeen on vielä parit tikkaat ylös valohuoneeseen.

Valohuone

Valohuoneen keskellä on Ranskassa valmistettu suuri valolaite, joka ei ole käytössä. Sivuilla on kaksi sähkölamppua, jotka vilkkuvat öisin. Valohuoneesta on upeat näkymät merelle ja saaristoon.

Näyttelyt ja museotilat

Majakassa on pysyvä näyttely, joka kertoo Bengtskärin taistelusta, sekä vaihtuvia näyttelyitä eri yleisötiloissa. Yksi entisistä majakanvartijoiden asunnoista on sisustettu viihtyisäksi museokodiksi.

Kappeli

Majakassa on pieni kappeli, jossa on kaatuneitten suomalaisten sotilaiden muistotaulu. Kappeli on Hiittisten seurakunnan hallinnassa. Siellä voi toimittaa vihkimisiä ja siellä pidetään silloin tällöin jumalanpalveluksia. Kappelissa ei ole tavanomaista alttaritaulua, vaan ikkuna avomerinäköalalla toimii katseenvangitsijana.

Bunkkeri, konekivääripesäkkeet ja juoksuhaudat

Vuonna 1941, Bengtskärin taistelun jälkeen, saari päätettiin tulevien hyökkäysten varalle linnoittaa. Länsipuolen kallioon räjäytettiin 30 miehen bunkkeri, länsi- ja itäpuolelle rakennettiin konekivääripesäkkeitä ja eteläkallioihin räjäytettiin juoksuhautoja. Näitä varustuksia ei ole koskaan tarvittu, sillä Neuvostoliitto jätti Hangon tukikohdan syksyllä 1941, ja samalla häipyi Hangon rintama.

Taistelun jäljet kallioissa ja rakennuksissa

Bengtskär on yksi harvoista toisen maailmansodan taistelutantereista, jotka jäivät Suomen rajojen sisäpuolelle. Taistelu jätti ikuisiksi ajoiksi jälkensä Bengtskärin kallioihin ja majakkarakennuksen seiniin. Entisessä petrolivarastossa suuri reikä katossa muistuttaa vielä saareen ammutuista kranaateista.

Kalliokaiverrukset

Bengtskärin kallioihin on aikojen kuluessa kaiverrettu noin kaksisataa piirrosta, pääosin majakanvartijoiden ja sotilaiden toimesta. Useimmat ovat vaatimattomia vuosilukuja ja nimiä, mutta muutamat kaiverrukset ovat hyvinkin näyttäviä, esimerkiksi sotilaiden kaivertamat kotimaakuntiensa vaakunat. Eräs sotilas kaiversi kallioon rakastamansa sotilaskotisisaren kuvan.

Haahkojen pesintä

Haahkojen pesintä Bengtskärissä on sen verran ainutlaatuinen ilmiö, että moni kävijä suuntaa majakalle varta vasten nähdäkseen saaren sadat pesivät haahkat. Toukokuun viikonloppuina on mahdollisuus osallistua haahkaretkiin, joiden yhteydessä on myös erityisiä haahkaopastuksia.

Haahkojen pesimäkausi alkaa huhtikuun loppupuolella ja jatkuu kesäkuun loppupuolelle. Haahkanaaras munii yleensä 4-10 munaa ja poikaset kuoriutuvat 25-32 päivän kuluttua. Aika pian kuoriutumisen jälkeen emo ja poikaset jättävät pesän ja siirtyvät mereen. Merkittävä osa haahkoista jää kuitenkin Bengtskärin läheisyyteen, ja illaksi ne usein kerääntyvät kallioille, varsinkin kovalla tuulella. Pystyäkseen paremmin puolustamaan poikasiaan vihollisilta emoilla on tapana koota niitä yhteen ”päiväkotiryhmiksi”. Haahkaurokset eivät osallistu poikasten hoitamiseen, vaan ne kerääntyvät suuriksi parviksi avomerelle.

Haahka (Somateria mollissima) on sukeltajasorsa ja kuuluu suurimpiin merilintuihimme. Sen rakenne on tukeva ja se painaa 1,3 – 2,8 kg. Pituus on 60-70 cm ja siipien väli 95-105 cm. Naaras on väriltään ruskea, kun taas uros on mustavalkoinen. Pääasiallista ravintoaan, sinisimpukoita, haahkat hakevat 10-20 metrin syvyydeltä. Haahkanpoikaset syövät enimmäkseen pieniä äyriäisiä rannan tuntumassa.