Klicka på bilderna för att förstora dem

Bengtskär från sydost  

En säl solar sig på Bengtskärs klippor

Stensötan i ett av fönstren i tornet

Små grodbassänger finns överallt på Bengtskär

Tillsvidare finns denna sida enbart på finska.

Bengtskärin majakkasaari on ulkosaariston uloin luoto. Historia- ja kultturiarvojen lisäksi saari on luonnoltaan kiinnostava, koska se on kaukana ulkomerellä sijaitseva hyvin karu luoto. Saaren koko on vain noin kaksi hehtaaria, josta vain muutama aari on kasvillisuutta, muu on majakan rakennuksia ja kovaa paljasta graniittia, höystettynä pienillä kallioaltailla.

Kasvillisuutta on siis hyvin vähän ja  paikallinen eläimistö niukkaa: sammakkoeläimiä ja hyönteisiä, pari nisäkäslajia, mutta lintumaailma sitäkin vilkkaampaa.

Kasvillisuus

Puuvartisia kasveja ei Bengtskärissä luonnostaan ole. Nykyään alapihalla sinnittelee kaksi kitukasvuista karviaispensasta, jotka ovat majakan korjausporukoiden istuttamia 1990-luvun puolivälissä. Karviaispuskien viereen istutettu pikku kataja ei ole jaksanut kasvaa, vaikka se on siirretty läheiseltä Dömmaskärin saarelta.

Bengtskärin kasvit ovat ulkoluodoille tyypillisiä. Merikaalia löytyy yksi kasvusto, meriputkea ja varsinkin merisauniota runsaasti. Ruohosipuli, rantavehnä ja upeasti kukkiva rantakukka ovat yleisiä. Etu- ja takapihalla kasvaa jänönapilaa.

Pihoille on kylvetty nurmiseosta, jotta nurmikko kestäisi paremmin tuhansien matkailijoiden kulkua. Rikkaruohoista on juolavehnää kaikkialla, mikä Bengtskärissä on pelkästään hyvä asia, sillä juolavehnän juurakot sitovat maaperää kovien myrskyjen huuhtoessa saarta. Nokkosta on perinteisesti saunan takana.

Myös majakan rakenteissa kasvaa putkilokasveja. Tornin ulkokuoressa kasvavat ja kukkivat vuosittain iso pehko voikukkaa ja rantakukkatupas. Molemmat kasvit rehottavat kranaatiniskemissä. Tornin voikukka on tiettävästi ollut paikallaan yli 30 vuotta. Kivihiilivaraston kattohalkeamassa sinnittelee hevonhierakka.

Saaren valokuvatuin kasvi kuuluu itiökasveihin: tornin portaikossa on pitkään kasvanut ikkuna-aukon rapautuneessa tiiliseinässä yksinäinen saniainen, ilmeisesti kallioimarre. Ulkona kallioilla kasvaa runsaasti saariston tyypillisiä jäkäliä, kuten kelta- ja karttajäkälää sekä erilaisia karveita.

Kallioaltaat

Saaressa on runsaasti erikokoisia kallioaltaita, joissa on sekä meri- että sadevettä. Niissä elää monenlaisia äyriäisiä, kuten leväkatkoja. Meren altaisiin myrskyissä heittämät pikkukalat ovat pääosin kolmipiikkejä.  

Sammakkoeläimet ja matelijat

Kallioaltaat ovat tärkeitä Bengtskärin pysyville asukkaille, sammakoille ja rupikonnille. Kirjoittaja muistaa jo 1970-luvun alun keväistä, miten sammakot ja rupikonnat elelivät ja lisääntyivät lammikoissa. Näin on tänä päivänäkin ja sekä tavallinen sammakko että  rupikonna ovat saaressa runsaita. Kesäiltaisin pitää tarkaan katsoa, mihin astuu, ettei tallaa liikkeelle lähteneiden sammakoiden päälle.

Käärmeitä saaressa ei ole, vaikka naapurisaaressa Dömmaskärissä on pysyvä kyykanta. 1970-luvulla kerrotaan saaressa nähdyn elävän kyyn (prof Rauno Tenovuo). Heinäkuun lopussa vuonna 2000 löytyi Bengtskärin pohjoisrannalta kuollut pienikokoinen kyykäärme (Nora Wilson). Kyy lienee peräisin Dömmaskäristä ja on ajautunut rantaan sopivalla tuulella.

Nisäkkäät

Ainoa pysyvä nisäkäslaji saarella on peltomyyrä. Koska sillä ei ole vihollisia kuin satunnaisesti (pöllöt, matkailijoiden koirat), kanta räjähtää välillä hurjaan kasvuun. Kesällä 1999 peltomyyrillä oli Bengtskärissä varsinainen myyrävuosi: niitä oli sadoittain. Peltomyyrät söivät lähes kaiken vihreän kasvillisuuden. Niille kelpasivat jopa pikku perunamaan varret. Myyrät olivat kesyjä ja söivät  kädestä ruohoa. Matkailijoiden heittämät herneenpalot ja omenanrontit katosivat saman tien nälkäisiin suihin. Kekseliäimmät myyrät suuntasivat ruuanhakuun ylös majakan kerroksiin ja löysivät perunavaraston. Villein ruuanhankintayritys lienee ollut sillä peltomyyrällä, joka alkoi popsia illalla kalliolla istuvan nuoren majakkaoppaan puseroa.

Myyräkanta romahti syksyn aikana ja keväällä 2000 näkyi pihalla vain yksi peltomyyrä.

Hylkeitä Bengtskärissä näkee säännöllisesti. Harmaahylje on yleinen. Tyyninä kevät- ja kesäpäivinä halleja voi bongata kiikarilla lähivesiltä. Nuoria hylkeitä tavataan silloin tällöin rantakallioilta. Norppa on huomattavasti harvinaisempi. Halleja näkee myös länsipuolella kauempana sijaitsevalla Ytterlandilla, mutta vain kaukoputkella majakan pihalta.

Hyönteiset ja hämähäkit

Bengtskärin hyönteisfaunaa ei toistaiseksi ole tutkittu asiantuntijavoimin. Keskikesällä tornissa on huomiotaherättävän runsaasti parveilevia sulkasääskiä. Verta imeviä hyttysiä saarella ei ole. Vaeltavat päiväperhoset ilahduttavat Bengtskärin kesäihmisiä. Erikoisin on uhanalainen isoapollo, joka silloin tällöin liihottelee saarelle. Isoapolloa löytyy säännöllisesti Dragsfjärdin ulkoluodoilta; toukka kasvaa isolla maksaruoholla. Kukkivissa rantakukissa käy paljon amiraaleja, neito- ja nokkosperhosia. Vaeltavat lanttu- ja kaaliperhoset ovat tavallisia. Joinakin vuosina näkee runsaasti gammayökkösiä ja erilaisia isoja kiitäjiä sekä korentoja. Erilaiset hämähäkit, lukit ja samettipunkit kuuluvat faunaan.  

Linnut

Bengtskärin linnustoa seurataan tarkoin. Muutontarkkailu saarella lintuharrastajavoimin on alkanut keväällä 1972. Pesimälinnusto on tosin vähäinen, vain neljä lajia. Bengtskärissä on havaittu joko paikallisena tai muuttavana vajaat 200 lintulajia. Koko Suomessa pesimälajeja on noin 250 ja maassamme on havaittu runsaat 430 lintulajia.

Pesimälinnuston yleisin Bengtskärissä on saariston yleisin vesilintu haahka. Parimäärä on vuosittain noin 20. Haahkat aloittavat pesinnän jo ennen vappua. Keväällä 2000 ensimmäinen muna oli pesässä 23. huhtikuuta. Parhaana kevätaamuna olen ikkunoista laskenut pihalla pesänpaikkaa hakevia ja soidintelevia haahkoja 67 yksilöä. Parhaaseen haahkojen muuttoaikaan saattaa haahkoja olla saaren ympärillä kymmeniä tuhansia; kevätmuutolla huhtikuussa ja syysmuutolla elokuussa. Koiraat eli kalkakset kerääntyvät myös omiin suurparviinsa touko-kesäkuun taitteessa.

Räystäspääsky on toinen useamman parin voimalla Bengtskärissä pesivä lintulaji, parimäärä vaihtelee 10-20 välillä. Räystäspääskyt pesivät ylhäällä tornissa, graniittisaunan räystäiden alla ja myös parakkien ja puuseen räystäillä.

Västäräkkejä pesii yksi pariskunta. Pilkkasiipi on kovasti vähentynyt vesilintulaji, joka Bengtskärissä pesii yhden parin voimin. Yleensä pesintä onnistuu, vaikka pilkkasiipi laatii pesänsä saareen kiivaimpaan turistiaikaan heinäkuussa. Myös eräs haahka onnistui kerran erittäin myöhäisessä uusintapesyeessään: haahkamamma sai poikaset vesille vasta 11. heinäkuuta kesällä 2000.

Bengtskärissä on hyvät mahdollisuudet tarkkailla merilintujen liikehdintää. Lintujen muuttoaikoina liikettä on runsaimmin, mutta tätä meristaijausta voi saarella harrastaa aina, kun meri on auki. Kevät- ja syysmuuton alkamisen ja loppumisen näkee Bengtskärissä erinomaisesti, koska pesimälintuja on vain neljä lajia. Muut ovat menossa tai tulossa! Helppoa on tarkkailla saarella lepäileviä ja ruokailevia lintuja. Erikoisuudetkin löytyvät tuota pikaa, jos niitä on saarelle eksynyt. Väsyneille muuttolinnuille Bengtskärissä on linturuokintaa ympäri vuoden. Tarjolla on muun muassa hyvää kotimaista auringonkukan siementä, kauraa, rikkaruohojen siemeniä, talia ja talipalloja.

Vesilinnut

Saarella on havaittu kaikki Suomessa tavalliset kuikkalinnut, uikut, joutsenet, hanhet sekä puolisukeltajasorsat, sotkat, merisorsat  ja koskelot. Kevät- ja syysmuutolla nähdään niin sanottua arktikaa eli arktisia vesilintuja. Muutolla on nähty sepel- ja valkoposkihanhia, tundra- ja metsähanhia, alleja, mustalintuja sekä lapasotkia.

Merimetso on nykyään yleinen Bengtskärin vesillä. Harvinaisista vesilinnuista saarella on nähty harmaasorsa, kyhmy- ja allihaahkoja.

Haikaroista saarella on havaittu vain harmaahaikara.

Petolinnut

Haukkoja näkyy Bengtskärissä muutolla. Väsyneitä mehiläis-, hiiri- ja kanahaukkoja istuu toisinaan saaren kallioilla. Varpus- ja ampuhaukat pysähtyvät saalistamaan väsähtäneitä pikkulintuja. Tuulihaukat jahtaavat saaren myyriä. Merikotkia näkyy nykyään lähes päivittäin, maakotkia syysmuutolla. Erikoisuuksista on havaittu niitty- ja arosuohaukka sekä uhanalainen muuttohaukka.

Rantakanat

Bengtskärissä on tavattu jopa rantakanoja, vaikka sopivaa elinympäristöä ei oikein löydy. Liejukana on tallustellut kalliolampareilla. Luhtakana oli keskeyttänyt sumuisena kevätyönä muuttomatkansa ja tepasteli saaren länsipuolen graniittilouhikossa. Kesällä 2000 viihtyi ruisrääkkä saaressa peräti kolme viikkoa.

Kahlaajat

Lähes kaikki tavalliset Suomessa nähtävät kahlaajalajit on Bengtskärissä nähty, muun muassa seitsemän lajia sirrejä ja saman verran vikloja. Kahlaajat viihtyvät rannoilla ja kallioaltailla. Vilkkaaseen matkailuaikaan keskellä kesää muuttavat arktiset sirrit ruokailevat mielellään Pikku-Bengtskärissä, Limpanilla ja eteläluodoilla. Myrskyilmoilla suosirrit piipertävät majakan pihalla melkein jaloissa. Arktisista sirreistä vakiomuuttajia ovat  suosirrin lisäksi iso-, pikku-, lapin- ja kuovisirrit. Harvinaisia saarella havaittuja kahlaajalajeja ovat meri- ja pulmussirri sekä lampiviklo.

Lokkilinnut

Lokkeja näkee Bengtskärissä runsaasti. Jo keskikesällä kertyy muuttavia lokkeja ja tiiroja sadoittain saaren lähikareille, varsinkin isoimmalle eteläluodolle ja Pikku-Bengtskäriin. Lapintiiroja voi olla 500 istuskelemassa rantakallioilla. Myöhään syksyllä on kalalokkien muutto vilkasta: päivässä voi saaren ohittaa tuhansia länteen matkaavia lokkeja. Kihuista on merikihu säännöllinen näky ympäröivällä merellä. Huimaa kihumuuttoa majakalta havainnoitiin lokakuussa 1999, jolloin  kihuja muutti kahden päivän aikana yhteensä 140. Näistä määritettyjä merikihuja oli 41 ja harvinaisia leveäpyrstökihuja 15 (kirj. ilm. Jorma Tenovuo). Tämä syksyinen kihumuutto lienee Suomen ennätys. Tunturikihu saarella on nähty toukokuussa 1972. Arktisia pikkukajavia majakalta on havaittu useita, lähinnä keväisin. Harvinaisia riuttatiiroja nähdään nykyään Bengtskärissä vuosittain, muun muassa suurin Suomessa nähty riuttatiiraparvi 15. elokuuta 1997, 15 luoteeseen muuttavaa yksilöä.

Ruokkilinnut, kyyhkyt, pöllöt, tikat

Ruokit ja riskilät ovat yleisiä Bengtskärin vesillä ja niitä voi nähdä kaikkina vuodenaikoina. Harvinainen etelänkiisla on tuttu näky Bengtskärissä staijaavalle, sillä niitä voi sopivana aikana havaita jopa useita päivässä. Kiislat liikkuvat usein ruokkiparvissa.

Kaikki viisi Suomessa normaalisti tavattavaa kyyhkylajia on Bengtskärissä nähty. Kesykyyhkyt ovat olleet ulkomailta harhautuneita kirjekyyhkyjä, joista jotkut ovat viettäneet pitkiäkin aikoja saarella. Sekä turkin- että turturikyyhkystä on havaintoja jo 1970-luvun alkupuolelta.

Suomen kymmenestä pöllölajista on Bengtskärissä nähty vain suo- ja sarvipöllöjä, jotka kuuluvat muuttaviin pöllöihin. Heinäkuussa 1999 eräs sarvipöllö silminnähden ihmetteli saaren valtavaa peltomyyrätarjontaa: pöllön pää pyöri villisti, kun myyriä vilisti koko ajan kymmenittäin pihalla.

Tikoista on havaittu vain käpytikkoja. Suurvaelluksilla käpytikkoja on eksynyt saareen. Ne kiipeilevät orvon näköisinä graniittitornissa, koska puitahan saaressa ei ole. Majakkatornissa tikat ovat syöneet sulkasääskiä. Vaeltajien ravinto ei liene ollut riittävää, koska useita käpytikkoja löytyi kuolleena.

Säihkylinnut

Koreista säihkylinnuista majakalla on ihailtu kuningaskalastajaa ja harjalintua. Kuningaskalastaja istuskeli saaren kallioilla toukokuussa 1972. Harjalintu on ornitologivoimin nähty 1990-luvun lopulla, mutta saaresta lienee vanhoja majakanvartijoiden havaintojakin tästä huomiota herättävästä lajista. Korppoon Utössä majakanvartijoiden lapset huvittelivat aikoinaan härnäämällä harvinaisia harjalintuja: harjalintu nosti hermostuessaan höyhentöyhtönsä näyttävästi pystyyn, kun sitä vähän viskoi pikkukivillä!

Varpuslinnut

Valtaosa saaren muuttavista pikkulinnuista on luonnollisesti varpuslintuja. Saarelle pysähtyy paljon sekä hyönteissyöjiä että siemensyöjiä. Muuttolintujen lisäksi on syksyisin liikkeellä vaelluslintuja. Pikkulinnut viihtyvät pihanurmilla ja etenkin saunan rehevässä takamaastossa ja rotkoissa. Bengtskärissä nähtyjä varpuslintuharvinaisuuksia ovat muun muassa mustaleppälintu (vuosittain), sepelrastas, isokirvinen, kirjokerttu, pikkusieppo, virtavästäräkki, vuorihemppo ja tundraurpiainen. Majakan sisältä on tornin ikkunoista ja loistolta pelastettu sellaisia yölaulajia kuin pensassirkkalintu ja luhtakerttunen.

Parhaiten muuttavia pikkulintuja löytää majakkasaarelta sumuisten ja sateisten öiden jälkeen. Kevään koleat ilmat vetävät lintuja Bengtskärin linturuokinnalle. Parhaimmillaan olen laskenut kylmänä kevätaamuna ruokinnalta 17 eri lintulajia: rastaita, peippoja, sirkkuja, peukaloisia, punarintoja, rautiaisia, västäräkkejä, tiaisia jne.

Vaelluslinnuista saarelle ovat lentäneet kuusitiainen, puukiipijä, tilhi, pyrstötiainen, pikkukäpylintu ja pähkinähakki.

Text: Seppo Sällylä